TUNTEET TAITEEKSI, 17.5.- 5.6.2022, Anna Kovanen Taidetalon Galleriassa ja MEMENTO MORI Studiossa
TUNTEET TAITEEKSI
Tunteet taiteeksi aihe lähti Naisten kartanon kurssista syksyllä 2021. Maalasimme ryhmässä tunteita taiteeksi. Kaikkiin töihini liittyy tekohetken tunnelataus. Näyttelyn neljä ensimmäistä työtä olen tehnyt tällä kurssilla.
Asunnossani sattuneen vesivahingon takia olen joutunut korvaamaan osan näyttelyn töistä aiemmalla tuotannolla. Osa töistä kastui ja osaa en voinut maalata valmiiksi, koska emme voineet mennä asuntoon ennen remonttityön loppusiivouksen suorittamista. Taloyhtiö kieltäytyi tekemästä sitä. Vesivahinkotaistelua kuvaa teos ”Mitätöity”.
Grafiikan työt ovat monotypiota, niistä on vain yksi ainutkertainen vedos. Kissat tarkoittavat minulle läheisyyttä ja hellyyttä, myös itsenäisyyttä.
Luonto, mytologiat, piilotajunta ja unet ovat tärkeitä inspiraation lähteitä. Karhu on minun toteemieläimeni. Halosenniemessä maalatut maisemat on mahdollista tunnistaa, ”Myrskyn jälkeen” on tosin varsin ryteikköisessä paikassa tontin nurkalla.
Taiteen tekeminen on sisäisen ja ulkoisen maailman vuoropuhelua, jonka kautta pyrin tulkitsemaan tunteita, näkymätöntä ja todellisuutta jossa elämme.
MEMENTO MORI Muista kuolevaisuutesi on ollut kiinnostava aihe jo nuoruudesta lähtien. Carlos Castañedan kirjassa intiaanitietäjä totesi: ” kuolema kulkee metrin jäljessäsi, mutta se koputtaa sinua vasta kun on aika, ei yhtään aikaisemmin tai myöhemmin”. Pääkalloja ja luurankoja olen piirtänyt ja maalannut kirjan luettuani ja oltuani kesätöissä anatomian laitoksella. Grafiikan vedokset ovat monotypioita, joista on vain tämä ainutkertainen vedos.
Fajumin muumiomaalauksissa on kahden yli 2000 vuotta sitten kuolleen henkilön muotokuvat. Olen tehnyt nämä kopiot alkuperäisellä tyylillä munatemperalla puulle ja restauroinut vahingoittuneet osat. Muumiomaalauksista on myöhemmin kehittynyt ikonimaalausperinne. Alkuperäiset maalaukset ovat British Museumin kokoelmissa.
Monissa kulttuureissa edesmenneitä muistetaan iloiten. Karjalassa aikoinaan vainajien päivänä käytiin haudoilla syömässä ja juomassa, tarjoilut olivat myös vainajille. Latinalaisessa amerikassa pyhäinpäivä on
suuri juhla karnevaaleineen. Ajatus näiden töiden tekemiseen on eläminen tässä ja nyt. Huomisesta emme tiedä ja eilinen on jo mennyttä.