Missä vaiheessa elämää kuvataide tuli sinun elämääsi?

Kuvataide on tullut elämääni myöhäisessä vaiheessa, vasta reilu 10 vuotta sitten, kun aloin harrastaa valokuvausta jokseenkin tosissani. Valokuvaaminen vei nopeasti mennessään, ja lähdin opiskelemaan sitä Pekka Halosen akatemiaan. Opintojen myötä aloin kiinnostua kuvataiteesta laajemmin, ja jatkoin opintojani ensin Turun taideakatemiassa ja sitten Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa, jonne parhaillaan viimeistelen pro gradu -työtäni.

Opetellessani järjestelmäkameran käyttöä, tuntui kuin kamera olisi avannut minulle aivan uuden maailman. Aloin havainnoida ympäristöäni eri tavoin kuin ennen, ja nautin etenkin katukuvauksesta ja sen yllätyksellisyydestä. Tallensin kamerallani kaupunkitilassa näkyviä kohtaamisia, valoja, varjoja ja muita yksityiskohtia. Pikkuhiljaa tämän tyyppinen kuvaaminen jäi kuitenkin taka-alalle, ja aloin käyttämään kameraa enemmän aktivismin välineenä. Vierastan isoja ihmisjoukkoja, mutta kameran avulla olen löytänyt oman tapani olla mukana yhteiskunnallisissa liikkeissä ja tehdä aktivismia.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on sinulle tärkeää. Kuinka se tuli mukaan taiteen tekemiseen?

Mitä kurjemmalta maailma ympärillä vaikuttaa, sitä enemmän yhteiskunnalliset teemat näkyvät taiteellisessa ja dokumentaarisessa työskentelyssäni. Valokuvauksen lisäksi olen tehnyt pitkään kollaaseja, jotka ovat viimeisen parin vuoden aikana alkaneet saada myös kolmiulotteisia muotoja installaatioina. Ensimmäisen julkisesti esillä olleen installaationi toteutin kesällä 2025 Helsingin Arabiassa järjestettyyn Purkutaidenäyttelyyn ”Parempi maailma”, jossa kukin taiteilija sai teostaan varten käyttöönsä kokonaisen
toimistohuoneen. Olen mukana myös tämän vuoden Purkutaidenäyttelyssä, tällä kertaa yhdessä kahden ystäväni, Ali Delphin ja Hannu Häkkisen, kanssa.

Kollaaseihin ja installaatioihin löydän usein inspiraation vanhoista esineistä ja aikakauslehdistä, jotka saavat mielessäni merkityksiä, jotka eivät suoraan liity niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Järvenpään Taidetalolla esillä oleva Sinä voisit olla tässä -sarja on saanut alkusysäyksen kirpputorilta löytämistäni pyöreistä, punaisista kattausliinoista ja vanhoista kansakoulun opetustauluista.

Kollaaseissani ja installaatioissani on lähes aina taustalla jokin turhautumisen tai epätoivon hetki ja yhteiskunnallinen epäkohta, jota siedän hiukan paremmin, kun saatan kokemukseni teoksen muotoon. Näin on myös Järvenpään Taidetalon näyttelyssä, jonka
teoksissa käsittelen eriarvoisuuteen, rajoihin ja valtaan liittyviä kysymyksiä. En erityisesti tavoittele poliittisten teosten tekemistä, mitkään muut teemat eivät vaan synnytä minussa samanlaista tarvetta purkaa ja kommentoida aihetta taiteen kautta. Tällä hetkellä käsittelen valokuvauksen ja muun taiteellisen työskentelyni kautta etenkin ilmastokriisiin ja luontokatoon sekä ihmisoikeuksiin liittyviä teemoja. Aiheet eivät ole tietoisesti valittuja, vaan nousevat ajankohtaisuutisia seuratessani sekä kohdatessani ihmisten hätää ja ahdinkoa.

Teet tärkeää työtä sosiaalityön puolella. Miten suuri rooli kuvataiteella on sen ohessa – käytätkö paljon aikaa kuvataiteen parissa?

Olen toiselta ammatiltani sosiaalityöntekijä, ja tehnyt alalla pitkän työuran, joka tällä hetkellä on tauolla palkkatyö-muodossaan. Sosiaalityöntekijän työ on minulle rakas ja tärkeä ammatti, joka on usein hyvin palkitsevaa.

Leikkausten ja kiristysten myötä sosiaalityön työkalut ihmisten tukemiseen käyvät kuitenkin kaiken aikaa heiveröisemmiksi, ja vaikea yhteiskunnallinen tilanne yhdistettynä jatkuvaan riittämättömyyden tunteeseen on niin kuormittavaa, että taide ja valokuvaus jäävät elämässäni kokonaan syrjään silloin, jos toimin sosiaalityöntekijänä kokopäiväisesti. Tavoitteenani ja suunnitelmanani onkin tehdä aika-ajoin sosiaalialan töissä keikkoja tai määräaikaisuuksia, joiden välissä ja ohella myös taiteellinen työskentely on mahdollista. Joiltain osin kuvataiteellista työskentelyä on mahdollista myös yhdistää sosiaalityöhön. Esimerkkinä tästä vaikkapa nuorille turvapaikanhakijoille ohjaamani kollaasityöpajat Turvapaikanhakijoiden tuki ry:ssä.

Voiko taiteella sinun mielestäsi saada Suomessa keskustelua saadaan aikaan?

Olen pohtinut paljon sitä, voiko taiteella muuttaa maailmaa tai vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Uskon, että aiemmin näin on ollut, olihan esimerkiksi 1960–70 -lukujen rauhanliikkeen kasvussa musiikilla suuri merkitys. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu siltä, etteivät oikein mitkään vaikuttamisen välineet toimi – vaikka kuinka aktiivisesti jaamme tietoa, äänestämme, osoitamme mieltä ja kampanjoimme vaikkapa ilmastotoimien ja ihmisoikeuksien puolesta, maailma ympärillä tuntuu kaiken aikaa tukalammalta. Kuinka tällaisessa tilanteessa myöskään taide voisi merkittävällä tavalla muuttaa yhteiskunnallisen kehityksen suuntaa? Samalla kuitenkin yritän vaalia itsessäni uskoa siihen, että niin taide kuin aktivismikin voivat muistuttaa siitä, että poliittiselle apatialle on vaihtoehtoja, ja että edelleen löytyy yhteisöjä, joihin liittyä paremman maailman puolesta kamppailemiseksi.

Toivon taiteeni ja valokuvieni herättävän ajatuksia, ehkä joskus jopa kipinän yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Usein yhteiskunnallisia teemoja käsittelevän taiteen tekeminen kuitenkin on eräänlaista saarnaamista kääntyneille – siitä kiinnostuvat lähinnä ne, jotka jo valmiiksi jakavat kanssani samankaltaisen arvomaailman ja huolen maailman tilasta. Tästä huolimatta toisenlaisten teemojen käsittely taiteessa on minulle vaikeaa syistä, jotka palestiinalainen runoilija Marwan Makhoul koskettavasti kiteyttää runossaan:

In order for me to write poetry
that isn’t political,
I must listen to the birds
and in order to hear the birds
the warplanes must be silent.

***

Satu Söderholmin näyttely Sinä voisit olla tässä on parhaillaan esillä Taidetalolla. – Järvenpään Taidetalo, Studio 25.8.–13.9.2026

Tässä artikkelisarjassa Järvenpään Taidetalolla näyttelyitä pitävät taiteilijat esittäytyvät yleisölle. Tervetuloa tutustumaan näyttelyihin!

---

Järvenpään Taidetalo
Myllytie 13 A, Järvenpää
Avoinna ti–pe klo 14–18, la–su klo 11–15
Vapaa pääsy.