Elisa Pesosen Villiryijyjä Järvenpään Taidetalossa. 

21.5–9.6.2024

Villiryijyt kasvavat missä tahansa

Näyttelyni Järvenpään Taidetalon Studiossa esittelee villiryijyiksi kutsumiani, kierrätysmateriaaleista tekemiäni tekstiiliteoksia sekä niistä edelleen työstämiäni graafisia teoksia paperille, puulle ja kankaalle.

Kankaasta kankaaksi – Voiko muistoihin luottaa?

Jokainen teos on tarina, oma palansa laajempaa kertomusta. Työskennellessäni ajattelen ”maalaavani” kangaspaloilla. Järjestelen väripaletteja, joista poimin kuhunkin työhön sopivia sävyjä. 

Villiryijyssä käytän pääasiassa kierrätyskankaita, joskus myös lankoja, nukkaa, paperia ja muuta kierrätysmateriaalia, joilla on minulle tai läheisilleni omakohtaista historiaa. 

Jotkut villiryijyistä valokuvaan ja muokkaan digitaalisesti grafiikaksi, jolla ei näytä olevan enää mitään tekemistä alkuperäisen lähteensä kanssa. Tutkin, miten teos ja sen tarina muuttuu, kun sen matka etenee pienistä revityistä kangassuikaleista suureksi, ehjäksi kankaaksi jälleen.

Entä, kun matka eteneekin vedokseksi puupinnalle tai paperille? Mitä muistoille tapahtuu eri formaateissa? – Luomme todellisuuttamme uusiksi sitä mukaa kun oma mielemme työstää menneisyyttä, muistikuvia ja tarinoitamme. Elämän kertomus voi takertua menneeseen tai katsoa johonkin uuteen, ehkä tuntemattomaan. 

Pieni matka tuntemattomaan 

Taidetalon Studio tuntuu minusta sopivan intiimiltä tilalta villiryijyteosten ensimmäiseksi ”laboratorioksi”. Villiryijyjä on aiemmin ollut jo yksittäin esillä mm. taideseurojen vuosinäyttelyissä, mutta kokonaista näyttelyä en ole niistä aiemmin koonnut. 

Olen työstänyt materiaalista myös liikkuvaa kuvaa ja kokeillut alustavasti eri digitaalisia formaatteja. Taidetalon Studion näyttely on alku toivottavasti pitkälle tutkimusmatkalle, jota seikkailuksikin voi luonnehtia.

Lisätietoja:

Elisa Pesonen

elisa.pesonen@saunalahti.fi

WhatsApp/Puh. 050 3540402

elisapesonen.com

Instagram: @elisa.pesonen

Juha Piiroinen Taidetalon Studio

Puun pimeä puoli

Tämä juttu tulee ihan puun taḱaa. Konkreettisesti. Se alkaa sieltä, mikä ei ole näkyvissä ja
sinne se myös päättyy.
Teos koostuu videosta, äänestä, A4-paperista, laudoista, nauloista, tilasta ja tilan
rajaamisesta.
Videolla olevat valokuvat on otettu talvella -23 tavallisessa suomalaisessa metsässä –
rujossa, risukkoisessessa, osin jäsentymättömästi hoidetussa talousmetsässä – siellä,
missä puiden tehtävä on kasvaa siemenestä hakkuukypsäksi. Ei siis missään idyllisessä
erämaassa ikihonkien keskellä. Mutta puupellossakin puut tekevät omiaan, kasvavat
vääräksi ja tarjoutuvat sienien kasvualustaksi.
Metsä on objekti, hyödyntämisen kohde. Puut hakataan ja niistä tehdään tuotteita.
Haluamme kuitenkin samalla kokea puiden läsnäolosta syntyvän metsän rauhan. Kaarnan ja
naavan keskellä ilma on raikkaampaa hengittää ja oksien suhina tasoittaa tuulen.
Voisiko puu olla subjekti? Samanlainen kuin minä, jolla on oma elämä, tahto ja
itsemääräämisoikeus. Jos puu voisi asettaa itse rajansa ja määrittää, miten sitä on sopiva
lähestyä, olisiko kohtaamisemme toisenlainen.

Juha Piiroinen
Järvenpään taideseura, studio
30.4. – 19.5.2024

Hanna-Leena Iskanius, Marju Karlsson ja Helena Lindqvist Taidetalolla

YHDISTÄVIÄ TEKIJÖITÄ 9.4.-28.4.2024
Hanna-Leena Iskanius, Marju Karlsson, Helena Lindqvist
Me kolme taiteen tekijää tutustuimme keväällä 2022 Halosen Akatemian teemallisen kuvataiteen
linjalla.
Näyttelyn nimi muotoutui ajatuksesta, löytyykö hyvinkin erilaisista töistämme yhtäläisyyksiä, jotka
ovat yhdistäviä tekijöitä? Entä voiko katsoja löytää niitä?
Taidetalon Studioon puolestaan on luotu installaatio Kevätretki, tila, johon voit astua sisään, aistia
vihertyvää kevättä – ja hengähtää.
Yhdistäviä tekijöitä, Järvenpään Taidetalo, Myllytie 13 A. Avoinna ti – pe klo 14 – 18, la – su klo 11 – 15.

Seija Lappalainen, Pekka Tukonen ja Teija Karjalainen

Olemme kolme innokasta taiteen harrastajaa Järvenpäästä
ja Keravalta. Olemme opiskelleet erilaisia tekniikoita ja
pitäneet näyttelyitä silloin tällöin.
Tässä näyttelyssä teemana on ”Koskettavia muistoja”, joita
on syntynyt matkustellessa ja ihmisiä tai eläimiä
kohdattaessa. Jotkut tapahtumat ovat aiheuttaneet
voimakkaan tunnereaktion, joita ilmaisemme töissämme.
Näyttelyn avajaiset pidetään ti 12.3 klo 18 ja ohjelmassa on
musiikkia tarjoilun kera. Näyttely on Järvenpään Taidetalon
aukioloaikoina 1. ja 2. galleriassa 7.4 saakka. Sunnuntaisin
meistä kolmesta on aina yksi paikalla.
Seija Lappalainen, Pekka Tukonen ja Teija Karjalainen

Risto Alanko, Taidetalon Galleria

Näyttelyniemeä pohtiessani havahduin siihen, että tosiaankin…

melkein kaikissa tauluissani/maalauksissani on jonkinsorttista utopia-
sekoitteista valkeutta ja sarastusta!!

Maalaan kaikki tauluni ns.“omastapäästäni” ,eli mielessäni on joku tunnelma tai visio, jota kohdin alan kulkemaan. Aloitan maalaussession varsin sponttaanisti ja lähestyn aihetta useasta eri kulmasta ja suunnasta. Varsinainen luonnos loistaa poissaolollaan ja pyrin haluttuun lopputulokseen käden, silmän ja mielen yhteistoiminnalla. Kuinka ollakkaan alkuperäinen ideani saattaakin yhtäkkiä heittää kuperkeikkaa ja suunta vaihtuu täysin vastakkaiseen suuntaan.
Toisaalta… en halua käyttää liikaa aikaa sen ajatteluun onko lopputulokseni jotain yleisesti hyväksyttyä, vaan pyrin intensiivisesti juuri siihen tiettyyn lopputulemaan, joka ajatuksissani ja mielikuvissani siintää.
Päästyäni tuohon tavoitteeseeni…taulu on valmis!
Maalausmateriaaleistani sen verran, että käyttämäni materiaalit ovat laadukkaita. Maalaan useinmiten pohjustetulle pellavalle tai juuttikankaalle. Pohjustan usein myös raakapellavakankaita luuliimalla sekä gessoan ne joko mustaksi, valkoiseksi tai kirkkaaksi läpinäkyväksi.
Mutta nyt, toivotan sinulle antoisia hetkiä maalausteni äärellä ja toivon että nautit siitä kajastavasta valosta, joka kuvaan lankeaa….