Taiteilijaryhmä Silaus, maalauksia ja grafiikkaa

Näyttelyn nimi Seitsemän elämystä lupaa mielenkiintoisen katsauksen hyvin erilaisiin taiteen tekemisen tapoihin, seitsemään tyyliin. Tekijät osallistuivat keväällä 2022 Pekka Halosen akatemian Teemallisen kuvataiteen linjalle. Innostuneiden opiskelijoiden kesken syntyi taiteilijaryhmä Silaus, jonka jäsenet ovat jo pitäneet grafiikan näyttelyn Porvoossa, ja nyt seitsemän heistä esittäytyy Järvenpään Taidetalolla. 

Mukana on pitkään kuvataidetta tehneitä, näyttelyitä pitäneitä sekä taiteen tekemistä vuosia harrastaneita. 

Näyttelyn toteuttamiseen lähdettiin ajatuksella että ripustuksen harmoniaa tai yhteistä teemaa ei tavoitella ja että jokainen tekee sellaista mikä sisältä nousee ja minkä kokee polttelevan. Lopputuloksena syntyi valoisaa ja värikästä, ronskia ja herkkää, vauhdikasta ja tarkkaa, puhuttelevaa ja mieleen jäävää taidetta. 

Työt on ryhmitelty tekijöittäin omaksi kokonaisuudekseen. Katsojan on helppo seurata kunkin tekijän tyyliä ja tekemisen tapaa. Nähtävää ja koettavaa on varmasti jokaiselle  taidemaulle – luvassa on seitsemän elämystä. 

Avajaiset 16.8. klo 17-19.

SEITSEMÄN ELÄMYSTÄ

Hanna-Leena Iskanius, Marju Karlsson, Elisa Kauppila, Helena Lindqvist, Nina Nori,  Eeva Pöyliö ja Elli Wee. Tekijät ovat Taiteilijaryhmä Silauksen jäseniä.

Järvenpään Taidetalo, Galleria, Myllytie 13 A

16.8. – 4.9.2022

Avoinna ti – pe klo 14 – 18,  la – su klo 11 – 15

TUNTEET TAITEEKSI
Tunteet taiteeksi aihe lähti Naisten kartanon kurssista syksyllä 2021. Maalasimme ryhmässä tunteita taiteeksi. Kaikkiin töihini liittyy tekohetken tunnelataus. Näyttelyn neljä ensimmäistä työtä olen tehnyt tällä kurssilla.
Asunnossani sattuneen vesivahingon takia olen joutunut korvaamaan osan näyttelyn töistä aiemmalla tuotannolla. Osa töistä kastui ja osaa en voinut maalata valmiiksi, koska emme voineet mennä asuntoon ennen remonttityön loppusiivouksen suorittamista. Taloyhtiö kieltäytyi tekemästä sitä. Vesivahinkotaistelua kuvaa teos ”Mitätöity”.
Grafiikan työt ovat monotypiota, niistä on vain yksi ainutkertainen vedos. Kissat tarkoittavat minulle läheisyyttä ja hellyyttä, myös itsenäisyyttä.
Luonto, mytologiat, piilotajunta ja unet ovat tärkeitä inspiraation lähteitä. Karhu on minun toteemieläimeni. Halosenniemessä maalatut maisemat on mahdollista tunnistaa, ”Myrskyn jälkeen” on tosin varsin ryteikköisessä paikassa tontin nurkalla.
Taiteen tekeminen on sisäisen ja ulkoisen maailman vuoropuhelua, jonka kautta pyrin tulkitsemaan tunteita, näkymätöntä ja todellisuutta jossa elämme.

MEMENTO MORI Muista kuolevaisuutesi on ollut kiinnostava aihe jo nuoruudesta lähtien. Carlos Castañedan kirjassa intiaanitietäjä totesi: ” kuolema kulkee metrin jäljessäsi, mutta se koputtaa sinua vasta kun on aika, ei yhtään aikaisemmin tai myöhemmin”. Pääkalloja ja luurankoja olen piirtänyt ja maalannut kirjan luettuani ja oltuani kesätöissä anatomian laitoksella. Grafiikan vedokset ovat monotypioita, joista on vain tämä ainutkertainen vedos.
Fajumin muumiomaalauksissa on kahden yli 2000 vuotta sitten kuolleen henkilön muotokuvat. Olen tehnyt nämä kopiot alkuperäisellä tyylillä munatemperalla puulle ja restauroinut vahingoittuneet osat. Muumiomaalauksista on myöhemmin kehittynyt ikonimaalausperinne. Alkuperäiset maalaukset ovat British Museumin kokoelmissa.
Monissa kulttuureissa edesmenneitä muistetaan iloiten. Karjalassa aikoinaan vainajien päivänä käytiin haudoilla syömässä ja juomassa, tarjoilut olivat myös vainajille. Latinalaisessa amerikassa pyhäinpäivä on
suuri juhla karnevaaleineen. Ajatus näiden töiden tekemiseen on eläminen tässä ja nyt. Huomisesta emme tiedä ja eilinen on jo mennyttä.

Suomen kaltaisessa maassa, jossa ikivihreä puusto on yleistä, vihreää voisi kenties pitää
jonkinlaisena psykologisena päävärinä, eikä siksi olekaan ihme, että näyttelyn nimenä
toimiva kysymys – Miksi vihreä ei ole pääväri? – on varmasti hyvin suomalaisessa
ympäristössä kasvaneen lapsen kokemuksista ja tunteesta kumpuava kysymys. Tämän
kysymyksen esitti lapsena ainakin Tuusulan lasten- ja nuorten kuvataidekoulun oppilas
Tomi Åberg (nyk. kuvataiteilija AMK). Vastaus oli, että on ihmisiä, joiden mielestä vihreä on
pääväri.
Tuusulan lasten- ja nuorten kuvataidekoulussa Åbergia opetti sittemmin kuvataiteilija Jari
Järnström (KuM). Järnströmillä on takanaan jo pitkä ura kuvataiteilijana ja kuvataiteen
opettajana. Osin tämän näyttelyn pohjana onkin vihreään väriin kohdistuneen kysymyksen
lisäksi – ja myös sen kautta – pohtia opettajan ja oppilaan, kokeneemman taiteilijan ja
nuoren alkajan välistä vuorovaikutusta. Palaamalla tuohon viattomaan lapsuuden
värikysymykseen on taiteilijoiden pyrkimyksenä reflektoida teoksiaan niin keskenään kuin
myös tuota opetus- ja oppimisaikaa tähän päivään.
Ennen kaikkea näyttely pohtii kuitenkin vihreää väriä. Isaac Newton (1643 – 1727) ja
Johann Wolfgang von Goethe (1749 – 1832) ovat länsimaisten väriteorioiden suuret nimet.
Tiukan newtonilaisen väriteorian mukaan vihreä ei ole ominaisuuksiltaan pääväri. Goethe
puolestaan keskittyi newtonilaisen analyyttisen väritutkimuksen sijaan värin herättämiin
tunteisiin ihmisessä. Toisaalta länsimaalaisista näkemyksistä poiketen esimerkiksi
kiinalaisvaikutteisessa Itä-Aasian kulttuuripiirissä pidetään perinteisesti värejä sininen ja
suurta osaa vihreän sävyistä saman värin eri sävyinä.
Jari Järnström aloittaa maalaamisen akryyli- ja spraymaalein action painting –tekniikalla,
jolla syntyy lennokasta abstraktiota, jossa hetkellisyys pääsee esille. Järnström antaa värien valua ja levitä vapaasti. Tämän päälle Järnström jatkaa öljyväreillä hitaammin ja harkitummin. Abstrakti ja figuratiivinen kohtaavat samassa kuvassa. Järnströmin teoksissa kantavia teemoja ja aiheita ovat ihminen ja ihmisyys, sekä erinäiset viittaukset avaruuteen ja populaarikulttuuriin.
Tomi Åberg on pääasiallisesti kuvanveistäjä, mutta työskentelee toisinaan myös
piirtämisen ja maalamisen parissa. Teoksissaan Åberg keskittyy erityisesti esivanhempien,
ihmisen, ajan ja historian teemoihin. Hänen teoksissaan toistuvat usein porras- ja
kasvimotiivit, sekä minimalistinen, hillitty tai jopa yksivärinen väriskaala.

Nelivuotista opiskelutaivalta juhlistetaan taidenäyttelyllä.

Galleria Taidetalossa 29.3.2022 avattavan 9 maaliin -lopputyönäyttelyn järjestävät Järvenpää Opiston kuvataiteen perusopetuksen aikuisten ryhmä 2018 – 2022.

Näyttely tuo näkökulmaa siihen, miten aikuisenakin harrastajana voi vielä opiskella tavoitteellisesti uudelle uralle. Tämän kurssikokonaisuuden ansiosta osa harkitsee ja osa onkin jo jatkanut jatko-opintoihin.

Näyttelyssä tuntoja avataan useasta teemasta. Pääosassa on kuitenkin luonto, jonka kautta prosessoidaan oman elämän kulkua ja henkistä kasvua muistoista haaveisiin. Kuvataidetekniikat ovat monipuolisesti käytössä, myös liikkeen vaikutusta teokseen tutkitaan. Lisäksi näyttelyssä esitellään kurssilla tehtyjä portfoliomaisia päiväkirjoja sekä videoita, jotka on editoitu nonstop-videoksi. 

Järvenpään Opisto tarjoaa kuvataiteen perusopetusta, jonka yleinen oppimäärä (500 t) rakentuu kahdeksasta kurssista, joiden suorittaminen kestää n. 4 vuotta. Opinnot avaavat ovia kuvataiteen maailmaan ja mahdollistavat harrastamisen tavoitteellisesti sekä kehittymisen taiteen tekijänä ja kokijana.

Näyttely on avoinna 29.3.2022 – 24.4.2022. Ti – pe 14 – 18 ja la – su 11 – 15.

Nina Wiskarin retrospektivinen näyttely Taidetalolla

RETROSPEKTIIVI
Tila 1.
LAULUTUNNELMAISTA
Pitkäaikainen kuorolauluharrastukseni ( 1990–2016 ) innoitti visualisoimaan
teemaa kuvataiteen keinoin. Opintojen aikana Pekka Halosen akatemiassa ( PHa ),
syntyi ajatus tulkita laulamista temperamaalauksin. Aluksi rivilaulajan näkökulmasta
tarkasteltuna. Naiskuoro Elegian Rooman konserttivierailu 2006 joulukuussa,
vahvisti intoa opetella ikivanhaa munatemperatekniikkaa.
Kunnianhimoinen ja haastava opinnäytetyö, suuri triptyykki ei valmistunut ajallaan
pienessä työhuoneessa. Mittava prosessi rohkaisi kuitenkin kuvaamaan musiikkia
muillakin tekniikoilla, jatkuen edelleen.
Tähän näyttelyyn olen koonnut henkilökuvia sekä kaksi installaatiota teemasta.
Mukana on myös bollybeat-tanssia kuvaava kollaasi, tyttäreni kaksosista.
Taiteellinen juhlavuoteni 2022, käynnistyy kahden teeman näyttelyllä Järvenpään
Taideseuran galleriassa. Tila 1. Laulutunnelmainen ja Tila 2. Elämänkierre-variaatioita.

RETROSPEKTIIVI
Tila 2.
ELÄMÄNKIERRE-VARIAATIOITA 2003–2012
Risteily Niilillä oli mieheni Arin syntymäpäivälahja 20.12.2002. Olin juuri aloittanut
taideopintoni Pekka Halosen akatemiassa Tuusulassa. Matka inspiroi symbolistisen
maalaussarjan luomiseen. Egyptin ikivanha kulttuuri on aina kiehtonut.
Minimalistisissa akryylimaalauksissa on eri kokoisia kultakierteitä, totuuden sulkia ja
muita värillisiä kuvioita täydentämässä sommittelua. Kultainen kehys kuvastaa
elämän arvokkuutta. Aluksi rosoisena esiintyvä sulka eheytyy ajan myötä sileämmäksi.
Mustavalkoiset shakkiruudut ja palkit kertautuvat kaikissa teemaan liittyvissä teoksissa,
erivärisillä maalauspohjilla. Pelkistetyt variaatiot kasvoivat kokoa vuodesta 2009–2012.
Elämän pelilaudan yläpuolella leijuu punaisia sulkia ja kultakehrä, jonka ytimen
ympärille kiertyy elämänlankaa vuosi vuodelta ihmisen elinkaaren verran.
Taiteellinen juhlavuoteni 2022, käynnistyy kahden teeman näyttelyllä Järvenpään
Taideseuran galleriassa. Tila 1. Laulutunnelmainen ja Tila 2. Elämänkierre-variaatioita.

Nina Wiskari
kuvataiteilija
ninawiskari@gmail.com
040 7154864

LAULUTUNNELMAISTA

ELÄMÄNKIERRE-VARIAATIOITA 2003 – 2012

Taiteilija Hely Seeskari.

Teokset, jotka tuon nähtäväksi tähän hetkeen, työstän intuitiivisesti luontoa kunnioittaen sekä tutkien luonnon monimuotoisia muotoja.

Näyttelyn teokset ovatkin luontoa hivelevää, abstraktia, räiskyvää värimaailmaa sekä puhdasta seesteisyyttä.

Luonnosta saan vapauden luoda omanlaista taidettani, joka rauhoittaa niin mielen kuin taiteen syvyydenkin.

Tervetuloa lämpimästi taiteen ja luonnon ääreen rentoutumaan.

Hely Seeskari

Puh. +358 400 613513

instagram/art hely seeskari

facebook/ art hely seeskari